Kun puhutaan taiteesta, useille tulee ensimmäisenä mieleen kuvataide. Ajatus taidegallerioista, museoista ja boheemeista maalareista kankaineen ja paletteineen. Kuvataide onkin yhtä vanha kuin ihminen. Jo muinaisilta historian ajoilta on löydetty jälkiä siitä, että ihminen on pyrkinyt tekemään kuvataidetta esimerkiksi luolamaalausten tai saviruukkujen koristelun myötä. Ihmisessä on siis jonkinlainen sisäänrakennettu tarve nähdä kauneutta ja taidetta, jotenkin ilmentää maailmaa kuvallisessa muodossa.
Mitä kuvataide oikeastaan on?
Kuvataiteissa elementit kuten muoto, ulottuvuus, valo ja väri saavat uudenlaisia yhdistelmiä, kun niitä sommitellaan ja kuvataan. Taiteilijalla on kyky nähdä kunkin elementin yhteen sopivat tai keskenään riitelevät piirteet niin, että lopullinen teos herättäisi katsojassaan tunteita. Suosituimmat taiteenlajit ovatkin maalaus, piirustus, valokuvataide, taidegrafiikka ja kuvanveisto, miksei arkkitehtuurikin. Esineiden muotoilukin on tietynlaista taidetta, mutta sitä ei lueta perinteisten taiteenlajien joukkoon.
Kuva on usein kaksiulotteinen, etenkin historiallisemmissa maalauksissa. On kuitenkin olemassa kolmas ulottuvuus eli tila. Kuvanveisto käyttää kolmiulottuvuutta hyödykseen luodessaan taidetta. Myös ympäristötaiteelle tila on tärkeä. Se kuinka teos ilmenee ympäröivässä tilassa, on osa taiteen tarinaa. Kuvanveiston taidonnäytteitäkin on jo muinaisilta ajoilta saakka ja esimerkiksi Rooman museoissa käydessä ei siltä voi välttyä. Modernissa taiteessa on käytössä myös ikään kuin neljäskin ulottuvuus. Aikaa käytetään hyväksi, kun luodaan videotaidetta tai performansseja.
Taide-esineitä, kuten esimerkiksi kuvia, jotka ovat säilyneet monien sukupolvien yli, kutsutaan artefakteiksi. Luolamaalauksistakin vanhimmat ovat 30 000 vuotta vanhoja. Mielenkiintoista kuvataiteessa on se, että se noudattaa aina aikansa tyyliä. Taidehistoriassa puhutaan usein renessanssista tai modernismista. Nämä aikakaudet ovat kaikille tuttuja ja tuovat heti tietynlaisia teoksia mieleen. Onko taide sitten uniikkia, jos se noudatteleekin vain aikansa muotia? Taiteessa näkyy usein murroskausia historiallisessa mielessä. Taiteen aikakaudet myös muuttuvat, kun aikakauden ihmiset alkavat kyseenalaistaa valloillaan olevia tapoja luoda. Mitä enemmän taidehistoria taidetta tutkii, sitä enemmän aina löydetään. Useita termejä ja käsityksiä on jo kehitetty ja näin taiteesta puhuminen ja sen tulkinta on monipuolisempaa. On helpompi löytää yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia verrattaessa teosta muihin.
Suomen taidenäyttelyiden menovinkkejä kesälle 2019
Suomessa taiteista pidetään huolta. Taide on hyvinkin elävää ja menovinkkejä taiteen ystäville löytyykin ympäri maata. Kesä 2019 voisi olla omiaan taiteen perässä ajettavalle roadtripille.
Turun taidemuseosta voi löytää tunnetun Imogen Cunninghamin näyttelyn kesällä 2019. Hänen taideteoksissaan yhdistellään valon ja varjon leikkiä. Valokuvien mustavalkoisuudesta löytyy geometrisiä liikkeitä, kun vartaloilla viistävät varjot kilpailevat valkean ja mustan tilasta.
Vähemmän tunnettu taiteilija Viipurista, modernisti Väinö Rautio kokoaa retrospektiivinsä Lappeenrannan taidemuseoon. Sadan maalauksen joukossa on muun muassa teoksia, jossa pommitusten tuhot näkyvät Viipurin kuvauksesta.
Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valittu Nastja Säde Rönkkö esittelee ilmastoteemaisia teoksiaan Tampereen taidemmuseossa. Rönkön töissä vetoaa ilmastokriisin käsittely. Kuinka ilmaston ongelmat herättävät tunteita ja miten tämä kaikki sitten näkyy arkipäiväisessäkin elämässä.
Hyvinkään taidemuseosta voi löytää paikkakunnalla itsekin asuneen Yrjö Saarisen töitä. Hänen teoksissaan loistaa ekspressionismi kaikkien värien ja jyrkkien siveltimen vetojen keskeltä. Teokset hehkuvat tunnetta ja niissä on jotain hieman kovaakin maalaustyylillisesti.
Kimmo Pyykön taidemuseosta voi löytää Einar Ilmonin töitä. Mies, jonka opettajana toimi itse Helene Schjerfbeck. Opettajan opit näkyvät Ilmonikin tauluissa. Kuvissa on paljon tunnetta, kuten mystiikkaa ja melankoliaa. Koska taiteilija itsekin oli hiljainen symbolisti, näkyy hänen henkisyytensä teosten väreistä ja tunnelmasta.
Taide on happea kauneuden ja totuuden etsijöille
On onni, että taidetta edelleen tehdään. Apurahojen turvin taiteilijat voivat aloittaa uransa tässä omalaatuisessa hieman vielä mystisessäkin maailmassa. Jos menestystä sattuu saamaan osakseen, on taide erittäin vaurastuttavakin ammatti. Taiteen ystävät ovat valmiita maksamaan upeista teoksista. Mutta mikä parasta, taide antaa jotain erilaista jokaiselle. Teoksen voi nähdä usein eri tavoin ja tulkinnat voivat tuottaa antoisia keskusteluita. Taide ei aina ole vain kaunista, se myös jäsentää sen hetkisen maailman kulttuuria tavoin, joka koskettaa monia.
